Rivitalo- ja paritalosuunnittelu eroaa monella tapaa sekä omakotitalon että kerrostalon suunnittelusta – kyse on aina useamman asunnon muodostamasta kokonaisuudesta, jossa yksityisyys, yhteiset alueet ja kustannusten jako pitää ratkaista samalla kertaa. Tässä artikkelissa käydään läpi, millaisia ratkaisuja arkkitehti tyypillisesti ehdottaa rivi- ja paritalohankkeissa, mitä vaiheita suunnittelu sisältää ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota jo tontinvalinnasta lähtien.
Miksi rivitalo- ja paritalosuunnittelu on oma osaamisalueensa
Rivitalo ja paritalo ovat molemmat asuntoja, jotka jakavat rakenteita naapuriasunnon kanssa mutta joissa jokaisella asunnolla on tyypillisesti oma sisäänkäynti ja usein oma piha-alue. Tämä yhdistelmä – yksityisyyden tunne omakotiasumisen tapaan, mutta kustannustehokkuus kerrostalomaisen rakentamisen tavoin – tekee suunnittelusta oman lajinsa.
Arkkitehdin täytyy ratkaista samanaikaisesti useita asioita: miten asunnot sijoittuvat toisiinsa nähden, miten ääneneristys ja paloturvallisuus toteutuvat huoneistojen välillä, miten pysäköinti ja jätehuolto järjestetään yhteisesti sekä miten kukin asunto saa riittävästi luonnonvaloa ja yksityisyyttä naapureista huolimatta. Näiden kysymysten yhteensovittaminen vaatii kokemusta, ja siksi moni arkkitehtitoimisto on erikoistunut nimenomaan pienimuotoiseen asuntorakentamiseen.
Tyypilliset pohjaratkaisut rivitalossa
Rivitalo koostuu yleensä kolmesta kymmeneen asunnosta, jotka on liitetty toisiinsa pitkittäisenä rivinä. Yleisimmät ratkaisut ovat:
Läpitalo-asunnot – asunto ulottuu rakennuksen etu- ja takasivulle, jolloin valoa saa kahdesta suunnasta ja tuuletus toimii luonnollisesti ristiin. Tämä on suosituin ratkaisu perheasunnoissa, joiden koko on tyypillisesti 80–120 neliötä.
Kaksikerroksiset asunnot porrastetuilla tasoilla – makuuhuoneet yläkerrassa, oleskelutilat alakerrassa. Ratkaisu sopii hyvin kaltevalle tontille ja mahdollistaa myös oman terassin tai parvekkeen jokaiselle asunnolle.
Pienemmät yksitasoiset asunnot – toimivat erityisesti senioriasumisessa tai pienemmissä 50–70 neliön kohteissa, joissa esteettömyys ja yhden tason asuminen ovat tärkeitä.
Rivitalon suunnittelussa asuntojen väliset huoneistoerotusseinät ovat aina keskeinen tekninen ratkaisu. Riittävä ääneneristys ja palo-osastointi eivät ole vain rakennusmääräysten vaatimus, vaan niillä on suora vaikutus asumisviihtyvyyteen – huonosti eristetty väliseinä on yksi yleisimmistä valitusten aiheista rivitaloasumisessa.
Paritalon erityispiirteet
Paritalossa on vain kaksi asuntoa, jotka jakavat yhden väliseinän. Tämä antaa enemmän vapautta pohjaratkaisuihin kuin rivitalossa, koska yhteensovitettavia rajapintoja on vähemmän. Paritalo voidaan suunnitella niin, että molemmat asunnot ovat keskenään peilikuvia, tai niin, että ne poikkeavat toisistaan esimerkiksi kerrosluvun tai huonejärjestyksen osalta – jälkimmäinen on tyypillistä, kun sama tontti jaetaan kahden eri perheen tarpeisiin.
Käytännön esimerkki: kun kaksi sisarusperhettä rakentaa yhteiselle tontille paritalon, toinen puolisko voidaan suunnitella yksikerroksiseksi esteettömäksi asunnoksi ja toinen kaksikerroksiseksi lapsiperheen tarpeisiin. Arkkitehdin tehtävänä on tällöin varmistaa, että rakennus näyttää silti yhtenäiseltä kokonaisuudelta eikä kahdelta erilliseltä talolta, vaikka sisätilat poikkeavatkin toisistaan.
Yleinen virhe: pihajärjestelyjen unohtaminen liian myöhäiseen vaiheeseen
Yksi yleisimmistä virheistä rivitalo- ja paritalohankkeissa on se, että piha-alueiden, autopaikkojen ja jätepisteiden sijoittelu jätetään ratkaistavaksi vasta, kun rakennuksen pohjaratkaisu on jo lyöty lukkoon. Todellisuudessa nämä asiat kannattaa suunnitella rinnakkain jo luonnosvaiheessa, sillä esimerkiksi asuntojen sisäänkäyntien suunta vaikuttaa suoraan siihen, miten yksityiset ja yhteiset piha-alueet voidaan järjestää järkevästi.
Moni luulee myös virheellisesti, että rivitalo tarkoittaa automaattisesti kapeaa ja pimeää asuntoa. Tämä on myytti – oikein suunnitellussa läpitalo-ratkaisussa valoisuus voi olla jopa parempi kuin monessa omakotitalossa, koska ikkunapinta-alaa on kahdella julkisivulla ja usein myös kattoikkunoiden käyttö on mahdollista.
Suunnitteluprosessin kulku käytännössä
Rivitalo- ja paritalohankkeen suunnittelu etenee vaiheittain, aivan kuten muissakin rakennushankkeissa. Prosessi kannattaa käydä läpi järjestelmällisesti, ja tarkemman kuvauksen eri vaiheiden sisällöstä löytää artikkelista suunnitteluprosessin vaiheet – luonnoksesta toteutukseen.
Tiivistetysti hankkeessa edetään tilaohjelman ja hankesuunnitelman kautta luonnossuunnitteluun, jossa asuntojen määrä, koko ja sijoittelu tontille ratkaistaan. Tämän jälkeen laaditaan pääpiirustukset rakennuslupaa varten ja lopuksi työpiirustukset, joiden pohjalta rakentaminen toteutetaan. Usearunkoisessa kohteessa – esimerkiksi kuuden asunnon rivitalossa – luonnosvaiheeseen kannattaa varata tavallista enemmän aikaa, koska muutosten tekeminen myöhemmässä vaiheessa vaikuttaa useampaan asuntoon kerrallaan.
Rivitalo- ja paritalohankkeissa yhtiömuoto on usein asunto-osakeyhtiö, jolloin hankkeeseen liittyy myös taloyhtiön hallinnollisia kysymyksiä, kuten yhtiöjärjestyksen laatiminen ja vastikeperusteiden määrittely. Näissä kysymyksissä kannattaa kääntyä isännöinnin tai lakiasiantuntijan puoleen arkkitehdin rinnalla.
Kustannusten muodostuminen useamman asunnon hankkeessa
Rivitalo- ja paritalohankkeissa arkkitehdin palkkio voidaan sopia kiinteänä summana, prosenttiosuutena rakennuskustannuksista tai tuntiveloituksena – valinta riippuu hankkeen laajuudesta ja tilaajan toiveista. Koska useamman asunnon hankkeessa suunnittelutyön määrä ei kasva suoraan asuntojen lukumäärän mukaan (paljon ratkaisuja, kuten rakennejärjestelmä ja julkisivu, toistuvat), palkkio ei useinkaan ole moninkertainen yhden asunnon hintaan verrattuna. Tarkemmin palkkion muodostumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä kertoo artikkeli hankkeen kustannukset – arkkitehtipalkkion muodostuminen.
Jos hanke muistuttaa laajuudeltaan pikemminkin pientä kerrostaloa – esimerkiksi kahdeksan tai kymmenen asunnon rivitalokortteli – kannattaa tutustua myös artikkeliin kerrostalon suunnittelu – uudistuotanto ja täydennysrakentaminen, jossa käsitellään useamman asunnon hankkeiden erityispiirteitä laajemmin.
Usein kysytyt kysymykset
Tarvitaanko rivitalon tai paritalon suunnitteluun pätevä pääsuunnittelija?
Kyllä. Rakennushankkeeseen tarvitaan aina kelpoisuusvaatimukset täyttävä pääsuunnittelija, joka vastaa suunnitelmien yhteensovittamisesta ja lupa-asioiden hoitamisesta yhdessä rakennusvalvonnan kanssa. Usealle asunnolle rakennettavassa kohteessa pääsuunnittelijan rooli korostuu, koska yhteensovitettavia osapuolia on tavallista enemmän.
Voiko rivitalon asuntoja suunnitella keskenään erilaisiksi?
Kyllä, pohjaratkaisut voivat vaihdella asuntojen kesken esimerkiksi kerrosluvun tai huonejärjestyksen osalta, kunhan rakennuksen julkisivu ja rakennetekniset ratkaisut muodostavat yhtenäisen ja toimivan kokonaisuuden.
Kuinka paljon rivitalon suunnittelu maksaa verrattuna omakotitaloon?
Suora vertailu on hankalaa, koska rivitalossa kustannukset jakautuvat useamman asunnon kesken ja monet ratkaisut toistuvat asunnosta toiseen. Tarkka hinta riippuu aina asuntojen määrästä, laajuudesta ja valitusta palkkiomallista, joten kannattaa pyytää tarjous suoraan arkkitehtitoimistolta oman hankkeen tietojen pohjalta.
Yhteenveto
Rivitalo- ja paritalosuunnittelu vaatii arkkitehdiltä kykyä sovittaa yhteen useamman asunnon tarpeet yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi – yksityisyys, valoisuus, äänieristys ja piha-alueiden käyttö on ratkaistava rinnakkain jo luonnosvaiheessa. Kun nämä lähtökohdat otetaan huomioon ajoissa, lopputuloksena on asuntoja, jotka toimivat arjessa hyvin vuosikymmenten ajan.
Jokainen hanke on kuitenkin yksilöllinen, ja tontin muoto, kaavamääräykset sekä rakennuspaikan erityispiirteet vaikuttavat aina lopulliseen ratkaisuun. Yksittäisen hankkeen suunnittelu- ja lupakysymyksissä kannattaa aina kääntyä pätevän arkkitehdin tai rakennusvalvonnan puoleen.
