Maisema-arkkitehti on suunnittelija, joka vastaa pihan ja ulkotilojen kokonaisuudesta samalla ammattitaidolla kuin rakennusarkkitehti vastaa talon suunnittelusta. Pihasuunnittelu ei ole pelkkää kasvivalintaa, vaan se kattaa tontin maastonmuodot, kuivatuksen, kulkuväylät, oleskelualueet ja rakennuksen sekä pihan yhteensovittamisen.
Moni harkitsee maisema-arkkitehdin palkkaamista vasta silloin, kun talo on jo valmis ja piha jää viimeiseksi murheeksi. Tämä on yleinen ja usein kallis virhe, johon palataan tekstin edetessä.
Mitä maisema-arkkitehti tekee
Maisema-arkkitehti suunnittelee ulkotilat kokonaisuutena: pihan käyttöalueet, kasvillisuuden, pintamateriaalit, valaistuksen, vesitalouden ja liikkumisen tontilla. Työ perustuu samaan tapaan kuin rakennussuunnittelu tilaohjelmaan – ensin selvitetään, mitä pihalta halutaan, ja vasta sitten piirretään ratkaisut.
Isommissa hankkeissa, kuten kerrostalojen piha-alueilla tai julkisten rakennusten ympäristöissä, maisema-arkkitehti toimii usein osana suunnitteluryhmää yhdessä pääsuunnittelijan ja rakennesuunnittelijan kanssa. Pientalopuolella maisema-arkkitehti voi työskennellä myös suoraan tilaajan kanssa ilman muuta suunnitteluryhmää.
Ammattinimike ei ole Suomessa laillisesti suojattu samalla tavalla kuin arkkitehti, mutta SAFA:n jäsenyys ja maisema-arkkitehdin koulutus (esimerkiksi Aalto-yliopistosta) ovat hyvä tapa varmistaa pätevyys. Kannattaa aina pyytää nähtäväksi referenssikohteita ja kysyä, minkä tyyppisiä hankkeita suunnittelija on aiemmin tehnyt.
Kenelle maisema-arkkitehdin palvelut sopivat
Yleinen väärinkäsitys on, että maisema-arkkitehti on tarpeen vain suurille tonteille tai julkisille kohteille. Todellisuudessa palvelusta hyötyy moni pienempikin hanke.
Omakotitalon rakentaja hyötyy pihasuunnittelusta erityisesti haastavilla tonteilla, joissa on korkeuseroja, kallioita tai kosteusongelmia. Tavallisen 150–200 neliön perheasunnon tontilla maisema-arkkitehti voi ratkaista esimerkiksi hulevesien hallinnan ja pihan käytön eri vuodenaikoina.
Taloyhtiöt tarvitsevat maisema-arkkitehdin osaamista erityisesti peruskorjausten yhteydessä, kun piha-alue, pysäköinti ja oleskelutilat suunnitellaan uudelleen. Rivitalo- ja paritaloyhtiöissä pihan yhteiskäyttöalueiden suunnittelu vaikuttaa suoraan asumisviihtyvyyteen, ja aihetta sivutaan tarkemmin rivitalo- ja paritalosuunnittelun tyypillisissä ratkaisuissa.
Kunnat ja julkiset toimijat käyttävät maisema-arkkitehtejä puistojen, koulupihojen ja katutilojen suunnitteluun, jolloin mukana on usein myös kaavoituksellisia reunaehtoja.
Loma-asunnon omistajat hyötyvät maisema-arkkitehdin näkemyksestä erityisesti rantatonteilla, joissa ranta-alueen käyttöä, kasvillisuutta ja rakennusoikeutta rajoittavat tarkat säännöt. Tästä lisää kohdassa loma-asunnon suunnittelusta.
Pihasuunnittelun vaiheet käytännössä
Pihasuunnittelu etenee pääpiirteissään samalla logiikalla kuin talon suunnittelu.
Ensimmäinen vaihe on tontin ja lähtötietojen kartoitus: maaperätutkimus, korkeuskäyrät, aurinkoisuus, tuulensuunnat ja olemassa oleva kasvillisuus käydään läpi. Tässä vaiheessa selviää usein myös, vaatiiko tontti erityisratkaisuja esimerkiksi kalliolouhinnan tai kuivatuksen osalta.
Toinen vaihe on luonnossuunnittelu, jossa piha jaetaan toiminnallisiin alueisiin: oleskelu, kasvimaa, autopaikat, huoltoalue ja mahdollinen sauna tai piharakennus. Luonnosvaiheessa kannattaa miettiä myös pihan käyttöä eri vuodenaikoina – suomalaisessa ilmastossa lumen varastointi, roudan vaikutus rakenteisiin ja pihan kuivatus talvella sulavan lumen osalta ovat asioita, jotka jäävät helposti huomiotta.
Kolmas vaihe on toteutussuunnitelma, johon sisältyvät tarkat pintamateriaalit, kasvilajit, valaistus ja rakenteet kuten tukimuurit tai portaat. Tässä vaiheessa syntyvät myös urakkaa varten tarvittavat piirustukset.
Neljäs vaihe on toteutuksen ohjaus, jossa maisema-arkkitehti voi tarvittaessa valvoa työn etenemistä ja varmistaa, että esimerkiksi kasvualustat ja salaojitus tehdään suunnitelman mukaan.
Pihasuunnittelun ja talosuunnittelun yhteensovittaminen
Suurin hyöty maisema-arkkitehdin palkkaamisesta syntyy silloin, kun piha suunnitellaan samanaikaisesti talon kanssa, ei sen jälkeen. Rakennuksen sijainti tontilla, pääsisäänkäynnin suunta, terassin paikka ja autopaikkojen järjestely vaikuttavat suoraan siihen, millaiseksi piha voi muodostua.
Käytännön esimerkki: jos omakotitalon työpiirustukset on jo hyväksytty ja vasta sen jälkeen huomataan, että tontin luoteiskulma on ainoa kohta, jonne mahtuu autokatos, joudutaan usein tekemään kompromisseja sekä pihan käytettävyyden että talon julkisivun kannalta. Kun piha ja talo suunnitellaan rinnakkain, tällaiset ristiriidat huomataan jo luonnosvaiheessa.
Tämä yhteistyö kannattaa sopia jo silloin, kun valitaan arkkitehtitoimistoa hankkeelle – osa toimistoista tarjoaa maisema-arkkitehdin palvelut saman katon alta, osa suosittelee erillistä yhteistyökumppania. Aihetta käsitellään laajemmin arkkitehtitoimiston valintaa käsittelevässä artikkelissa.
Yleinen myytti: piha suunnitellaan vasta lopuksi
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on ajatus, että piha on hankkeen viimeinen ja vähäpätöisin osa, joka hoituu itsestään kun talo on valmis. Todellisuudessa pihan toimivuus ratkeaa pitkälti jo ennen kuin ensimmäistäkään kuutiota maata on siirretty.
Väärä korkeusasema, puutteellinen kuivatussuunnittelu tai liian jyrkkä luiska voivat aiheuttaa kosteusongelmia rakennuksen perustuksille vuosien kuluessa. Tällaiset virheet ovat usein kalliimpia korjata jälkikäteen kuin ne olisivat olleet suunnitella oikein alusta asti. Pihasuunnittelu kannattaa siis ottaa mukaan hankkeeseen samassa vaiheessa kuin muukin rakennussuunnittelu, ei erillisenä viimeistelynä.
UKK
Tarvitaanko maisema-arkkitehdin palveluihin aina rakennuslupaa?
Pihajärjestelyt eivät yleensä vaadi omaa rakennuslupaa, mutta esimerkiksi korkeat tukimuurit, isot maastonmuutokset tai piharakennukset voivat edellyttää toimenpide- tai rakennuslupaa. Asia kannattaa aina tarkistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta ennen töiden aloittamista.
Voiko maisema-arkkitehdin palkata pienempäänkin pihaan kuin omakotitalotonttiin?
Kyllä. Moni maisema-arkkitehti tekee myös pienempiä toimeksiantoja, kuten kaupunkitontin pihan tai rivitalon yhteispihan suunnittelua. Palkkio määräytyy tällöin usein tuntiveloituksena tai kiinteänä hintana suunnittelun laajuuden mukaan.
Miten maisema-arkkitehdin ja arkkitehdin roolit eroavat pihahankkeessa?
Arkkitehti vastaa rakennuksesta ja sen sijoittumisesta tontille, kun taas maisema-arkkitehti keskittyy ulkotilojen kokonaisuuteen. Isoissa hankkeissa nämä kaksi tekevät tiivistä yhteistyötä, kun taas pienemmissä pihaprojekteissa maisema-arkkitehti voi toimia myös itsenäisesti.
Yhteenveto
Maisema-arkkitehti tuo pihahankkeeseen samanlaista ammattitaitoa kuin arkkitehti tuo rakennussuunnitteluun – kokonaisuuden hallintaa, tekniikan tuntemusta ja käytännön ratkaisuja suomalaisen ilmaston asettamiin haasteisiin. Palvelu sopii niin omakotitalon rakentajalle, taloyhtiölle kuin loma-asunnon omistajallekin, kunhan tontilla tai pihalla on jotain suunniteltavaa käytön, maaston tai kuivatuksen suhteen.
Paras lopputulos syntyy, kun pihasuunnittelu käynnistetään samaan aikaan talon suunnittelun kanssa. Yksittäisen hankkeen erityispiirteet, kuten rakennuslupa-asiat tai naapuruussuhteet, kannattaa aina varmistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta tai suunnittelevalta ammattilaiselta.
