Kaupunkisuunnittelu on ala, joka vaikuttaa jokaisen kaupunkilaisen arkeen, vaikka sen tekijät jäävät usein näkymättömiin – siksi kaupunkisuunnitteluun erikoistuneiden toimistojen valinta kannattaa tehdä huolella. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kaupunkisuunnitteluun erikoistuneet arkkitehtitoimistot tekevät, millaisissa hankkeissa niitä tarvitaan ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun kunta, kiinteistökehittäjä tai yksityinen taho etsii yhteistyökumppania alueen suunnitteluun.
Mitä kaupunkisuunnitteluun erikoistunut toimisto tekee
Kaupunkisuunnittelu eroaa yksittäisen rakennuksen suunnittelusta siinä, että tarkastelun kohteena on kokonainen alue – kortteli, kaupunginosa tai jopa koko kunnan yhdyskuntarakenne. Kaupunkisuunnitteluun erikoistunut arkkitehtitoimisto laatii esimerkiksi asemakaavaluonnoksia, yleiskaavallisia tarkasteluja, liikenneverkon ja viherrakenteen yhteensovituksia sekä korttelikohtaisia mitoitusselvityksiä.
Työ tehdään tiiviissä yhteistyössä kunnan kaavoittajien, liikennesuunnittelijoiden, ympäristöasiantuntijoiden ja usein myös asukkaiden kanssa. Toimiston tehtävänä on tuottaa suunnitteluratkaisu, joka toimii sekä teknisesti että sosiaalisesti – katutila, korttelirakenne ja rakennusoikeus pitää sovittaa yhteen niin, että alueesta syntyy toimiva kokonaisuus vuosikymmeniksi eteenpäin.
Kaavoitus ja maankäyttö arkkitehdin näkökulmasta
Suomessa kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), joka määrittää kaavatasot yleiskaavasta asemakaavaan ja edelleen rakennuslupaan asti. Kaupunkisuunnitteluun erikoistunut toimisto työskentelee tyypillisesti asemakaavatasolla, mutta ymmärtää myös yleiskaavan asettamat reunaehdot – esimerkiksi rakennusoikeuden, käyttötarkoituksen ja aluevarausten osalta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että arkkitehti osallistuu usein jo hankkeen hyvin varhaisessa vaiheessa, kun kunta tai maanomistaja selvittää alueen kehittämismahdollisuuksia. Aiheesta ja arkkitehdin roolista kaavoitusprosessissa löytyy tarkempaa tietoa artikkelista kaavoitus ja maankäyttö – arkkitehdin rooli prosessissa.
Yleinen väärinkäsitys on, että arkkitehti ”piirtää” kaavan valmiiksi ja kunta vain hyväksyy sen. Todellisuudessa kaavaprosessi on vuorovaikutteinen: luonnosvaiheessa esitetään useita vaihtoehtoja, joita testataan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti asukastilaisuuksissa ja lausuntokierroksilla ennen lopullista päätöksentekoa.
Millaisia hankkeita kaupunkisuunnittelun toimistot tekevät
Kaupunkisuunnitteluun erikoistuneiden toimistojen tehtäväkenttä on laaja. Tyypillisiä hanketyyppejä ovat:
Täydennysrakentaminen – olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistäminen, jossa uudet kerrostalot tai rivitalot sovitetaan vanhaan katutilaan. Tästä lisää artikkelissa kerrostalon suunnittelu – uudistuotanto ja täydennysrakentaminen.
Uusien asuinalueiden kaavoitus – peltoalueen tai entisen teollisuustontin muuttaminen asuinkäyttöön, jolloin suunnittelijan pöydällä on koko korttelirakenteen, katuverkon ja viheralueiden mitoitus.
Keskusta- ja asemanseutuhankkeet – tiiviit, sekoittuneen käytön alueet, joissa yhdistyvät asuminen, liiketilat ja julkinen liikenne.
Julkiset alueet ja rakennukset osana kaupunkikuvaa – koulut, päiväkodit ja kirjastot suunnitellaan usein osana laajempaa kaupunkisuunnitteluhanketta, ja isommista julkisista kohteista järjestetään joskus myös suunnittelukilpailu. Tästä kertoo tarkemmin artikkeli julkisen rakennuksen suunnittelukilpailu – mistä on kyse.
Hankkeen koko vaihtelee muutaman tontin korttelisuunnitelmasta usean sadan hehtaarin osayleiskaavaan, ja toimiston valinnassa kannattaakin katsoa, onko sillä referenssejä juuri vastaavan kokoluokan hankkeista.
Suomalaisen ilmaston ja rakennusperinteen vaikutus suunnitteluun
Kaupunkisuunnittelussa pohjoinen ilmasto näkyy monella tasolla. Katujen ja pihojen mitoituksessa on huomioitava lumen varastointi ja auraus, rakennusten sijoittelussa tuulisuoja ja päivänvalon riittävyys pimeään vuodenaikaan, ja routiva maaperä vaikuttaa infrarakenteiden suunnitteluun jo kaavavaiheessa.
Puurakentamisen renessanssi näkyy myös kaupunkisuunnittelussa: monet kunnat asettavat uusille alueille puukerrostalojen tai puurunkoisten korttelien tavoitteita osana kestävän rakentamisen linjauksia. Tämä vaikuttaa jo asemakaavan määräyksiin, esimerkiksi paloturvallisuusmääräysten ja korttelitehokkuuden kautta.
Suomalainen kaupunkisuunnitteluperinne on saanut vaikutteita muun muassa Alvar Aallon ja hänen aikalaistensa työstä, joissa yhdistyivät toiminnallisuus, luonnonvalo ja ihmisen mittakaava. Nykyinen kaupunkisuunnittelu jatkaa samaa linjaa, mutta lisää mukaan energiatehokkuuden, monimuotoisuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen vaatimukset.
Yleinen myytti: kaupunkisuunnittelu on vain viranomaistyötä
Moni luulee, että kaupunkisuunnittelu tehdään yksinomaan kuntien omissa kaavoitusyksiköissä. Todellisuudessa suuri osa asemakaavatyöstä ostetaan yksityisiltä arkkitehtitoimistoilta konsulttityönä – kunta tilaa suunnitelman, mutta hyväksymispäätös tehdään aina kunnan omassa prosessissa. Myös maanomistajat ja kiinteistökehittäjät voivat teettää kaavamuutosesityksiä, joita kunta sitten käsittelee.
Toinen yleinen väärinkäsitys on, että kaavamuutos on nopea prosessi. Todellisuudessa asemakaavan laatiminen tai muuttaminen kestää tyypillisesti vuodesta useisiin vuosiin, koska prosessiin kuuluu useita lakisääteisiä kuulemis- ja lausuntokierroksia.
Näin valitset kaupunkisuunnitteluun erikoistuneen toimiston
Käytännön valintatyössä kannattaa selvittää muutama asia:
Referenssit vastaavista hankkeista – onko toimistolla näyttöä juuri kaavoitus- tai aluesuunnittelutasoisista töistä, ei vain yksittäisten rakennusten suunnittelusta.
Yhteistyökyky viranomaisten kanssa – kaupunkisuunnittelu edellyttää sujuvaa vuoropuhelua kunnan kaavoittajien, liikennesuunnittelijoiden ja ympäristöviranomaisten kanssa.
Osallistavan suunnittelun osaaminen – asukastilaisuudet ja vuorovaikutus ovat kiinteä osa prosessia, joten toimiston kokemus fasilitoinnista on eduksi.
Monialaisuus – suuremmissa hankkeissa toimisto tarvitsee usein liikennesuunnittelun, maisema-arkkitehtuurin ja ympäristövaikutusten arvioinnin osaamista joko talon sisältä tai yhteistyökumppaneiden kautta.
UKK
Mikä on ero kaupunkisuunnittelun ja tavallisen rakennussuunnittelun välillä?
Kaupunkisuunnittelu tarkastelee laajempaa aluekokonaisuutta – katuverkkoa, korttelirakennetta ja maankäyttöä – kun taas rakennussuunnittelu keskittyy yksittäisen rakennuksen pääpiirustuksiin ja työpiirustuksiin. Kaupunkisuunnittelu tehdään usein asemakaavatasolla ennen kuin yksittäisten tonttien rakennussuunnittelu voi edes alkaa.
Kuka voi tilata kaavoitussuunnitelman arkkitehtitoimistolta?
Kaavan laatimista voi teettää kunta, maanomistaja tai kiinteistökehittäjä, mutta itse kaavan hyväksyy aina kunta lakisääteisen prosessin kautta. Yksityisen tahon teettämä kaavaluonnos toimii pohjana viranomaiskäsittelylle, ei korvaa sitä.
Kauanko asemakaavan muutos tyypillisesti kestää?
Kaavamuutoksen kesto vaihtelee hankkeen laajuuden ja mahdollisten valitusten mukaan, mutta yleensä prosessi kestää vähintään vuoden ja usein useamman vuoden, koska siihen kuuluu lakisääteisiä kuulemis- ja lausuntokierroksia.
Yhteenveto
Kaupunkisuunnitteluun erikoistuneet toimistot tekevät työtä, joka näkyy vuosikymmenten päähän – katutilan, korttelirakenteen ja rakennusoikeuden ratkaisut vaikuttavat siihen, millaiseksi alue lopulta muodostuu. Hyvä toimisto yhdistää kaavoituslainsäädännön tuntemuksen, pohjoisen ilmaston vaatimusten ymmärryksen ja kyvyn sovittaa yhteen eri osapuolten tarpeet.
Koska jokainen kaava- ja maankäyttöhanke on juridisesti ja teknisesti yksilöllinen, kannattaa oman hankkeen yksityiskohdista keskustella aina suoraan arkkitehdin, kunnan kaavoitusviranomaisen tai tarvittaessa juristin kanssa.
