Pienet arkkitehtitoimistot vs. suuret yritykset – erot

Pienet arkkitehtitoimistot vs. suuret yritykset – erot

Pienen arkkitehtitoimiston ja suuren suunnittelutalon välillä on eroja, jotka vaikuttavat suoraan hankkeen aikatauluun, hintaan ja lopputulokseen. Kun rakennushanketta suunnitteleva yksityishenkilö, taloyhtiö tai kunta vertailee vaihtoehtoja, kannattaa ymmärtää mistä erot syntyvät ennen kuin tarjouspyyntöjä lähtee liikkeelle.

Moni olettaa, että suuri arkkitehtitoimisto tarkoittaa automaattisesti parempaa laatua ja pieni toimisto halvempaa hintaa. Kumpikaan oletus ei pidä paikkaansa kovin usein. Ratkaisu riippuu hankkeen koosta, aikataulusta ja siitä, kuinka paljon henkilökohtaista otetta tilaaja tarvitsee.

Toimiston koko ja resurssit käytännössä

Pieni arkkitehtitoimisto tarkoittaa yleensä 1–5 hengen tiimiä, jossa omistaja-arkkitehti on mukana jokaisessa hankkeessa alusta loppuun. Tämä näkyy suoraan yhteydenpidossa: sama ihminen vastaa puhelimeen luonnosvaiheessa ja on paikalla työmaakokouksessa.

Suuressa toimistossa, esimerkiksi 30–100 hengen suunnittelutalossa, hanketta vetää projektipäällikkö ja varsinaisen suunnittelun tekee tiimi, johon kuuluu useita arkkitehtejä, avustajia ja usein myös oma BIM-mallinnuksen erikoisosaaja. Etu näkyy silloin kun hanke on iso tai monimutkainen – esimerkiksi kerrostalokohde tai päiväkodin suunnittelu, jossa tarvitaan rinnakkain rakennesuunnittelijan, LVI-suunnittelijan ja pääsuunnittelijan tiivistä yhteistyötä.

Pientalohankkeessa, jossa laajuus on 150–200 neliötä, ero ei useinkaan näy lopputuloksessa – se näkyy prosessissa. Pieni toimisto reagoi nopeasti, mutta yhden avainhenkilön loma tai sairastuminen voi pysäyttää hankkeen viikoiksi.

Hinnoittelu ja palkkiomallit eroavat

Suuret toimistot laskuttavat usein prosenttipalkkiolla rakennuskustannuksista, tyypillisesti 6–12 prosenttia hankkeen koosta ja vaativuudesta riippuen. Isoissa julkisissa hankkeissa palkkio voi jäädä alle kuuteen prosenttiin, koska volyymi on suuri.

Pienet toimistot tarjoavat pientalohankkeissa useammin kiinteän kokonaishinnan tai tuntilaskutuksen. Omakotitalon pääpiirustuksista voi pyytää 3 000–8 000 euron kiinteän palkkion riippuen talon koosta ja vaativuudesta, kun taas tuntilaskutus liikkuu yleensä 80–150 euron haarukassa arkkitehdin kokemuksesta riippuen. Tarkempaa läpileikkausta palkkion muodostumisesta löytyy artikkelista hankkeen kustannukset ja arkkitehtipalkkion muodostuminen.

Kannattaa huomata, ettei halvin tuntihinta tarkoita halvinta kokonaishintaa. Kokematon arkkitehti saattaa käyttää luonnosvaiheeseen kaksinkertaisen tuntimäärän verrattuna kokeneeseen tekijään, jolloin kokonaislasku nousee samalle tasolle tai ylikin.

Erikoistuminen ratkaisee usein enemmän kuin koko

Yleinen väärinkäsitys on, että iso toimisto osaa kaiken paremmin. Todellisuudessa erikoistuminen painaa vaakakupissa enemmän kuin henkilöstömäärä. Pieni, kolmen hengen toimisto, joka on suunnitellut kymmeniä hirsitaloja Pohjois-Karjalaan, tuntee paikallisen routa- ja lumikuormamitoituksen paremmin kuin iso pääkaupunkiseudun toimisto, joka tekee ensimmäistä hankettaan alueella.

Sama pätee toiseen suuntaan: kaupunkisuunnitteluun ja täydennysrakentamiseen liittyvät hankkeet, joissa neuvotellaan kaavamuutoksista ja rakennusoikeudesta usean sidosryhmän kanssa, sujuvat tyypillisesti paremmin toimistoissa, joilla on käytössään kaupunkisuunnittelun erikoisosaamista ja resursseja pitkiin prosesseihin. Tästä kertoo tarkemmin artikkeli kaupunkisuunnitteluun erikoistuneet toimistot Suomessa.

Restaurointikohteissa taas ratkaisee SAFA-pätevyys ja kokemus suojelluista rakennuksista, ei toimiston koko. Monella yhden hengen toimistolla on vuosikymmenten kokemus 1800-luvun hirsirakennusten korjauksesta, mitä isommalla talolla ei välttämättä ole lainkaan.

Esimerkki: kaksi erilaista hanketta

Kuvitellaan perhe, joka rakentaa 180 neliön omakotitalon Nurmijärvelle. Tontti on tavallinen, kaava sallii yksikerroksisen puutalon, eikä erityisiä poikkeamislupia tarvita. Tällaisessa hankkeessa pieni paikallinen toimisto on usein nopeampi ja edullisempi valinta – luonnokset valmistuvat 3–4 viikossa ja pääpiirustukset seuraavan kuukauden aikana.

Toinen esimerkki: taloyhtiö Tampereella suunnittelee 40 asunnon täydennysrakennushanketta vanhalle tontille, jossa tarvitaan asemakaavan muutos, naapurikuulemiset ja neuvottelut kaupungin kanssa. Tässä isomman toimiston resurssit – oma kaavoitusasiantuntija, useampi rakennuslupaprosesseja tunteva arkkitehti – lyhentävät kokonaisaikataulua, vaikka yksittäinen tuntihinta olisikin korkeampi.

Yleisimmät virheet toimistoa valittaessa

Kolme virhettä toistuu tilaajien keskuudessa jatkuvasti.

Ensimmäinen: valitaan toimisto pelkän referenssilistan pituuden perusteella, katsomatta ovatko referenssit samasta hanketyypistä. Kymmenen toteutettua liikerakennusta ei kerro mitään siitä, osaako toimisto suunnitella toimivan omakotitalon.

Toinen: oletetaan, että pieni toimisto ei pysty isoon hankkeeseen. Moni pieni toimisto verkostoituu tarvittaessa rakennesuunnittelijoiden ja erikoisosaajien kanssa projektikohtaisesti, jolloin kapasiteetti kasvaa hankkeen mukaan.

Kolmas: unohdetaan kysyä, kuka oikeasti tekee suunnittelutyön. Isossa toimistossa myyntitapaamisessa saattaa istua kokenut osakas, mutta varsinaisen luonnostyön tekee nuorempi arkkitehti. Tämä ei ole ongelma, mutta se kannattaa tietää etukäteen.

Perusteellinen vertailu ennen päätöstä kannattaa aina – lisää vinkkejä löytyy artikkelista arkkitehtitoimiston valinta ja yhteistyökumppanin löytäminen.

UKK – usein kysyttyä pienistä ja suurista arkkitehtitoimistoista

Onko iso arkkitehtitoimisto aina kalliimpi kuin pieni?
Ei välttämättä. Isot toimistot käyttävät usein prosenttipalkkiota, joka isoissa hankkeissa voi olla prosentuaalisesti pienempi kuin pienen toimiston tuntilaskutus. Pientalohankkeessa tilanne on yleensä päinvastainen.

Sopiiko pieni toimisto julkiselle rakennushankkeelle, kuten koululle tai päiväkodille?
Kyllä, jos toimistolla on erikoisosaamista ja kapasiteettia hoitaa suunnittelukilpailut ja viranomaisyhteistyön. Monet pienet toimistot ovat erikoistuneet juuri tiettyyn julkisen rakentamisen segmenttiin.

Kannattaako aina pyytää tarjous sekä pieneltä että isolta toimistolta?
Kyllä, koska tarjousten vertailu paljastaa nopeasti eroja palkkiomallissa, aikataulussa ja siinä, kuka hanketta käytännössä hoitaa. Yksilöllisissä rakennuslupa- ja sopimuskysymyksissä kannattaa lisäksi kääntyä arkkitehdin tai rakennusvalvonnan puoleen.

Yhteenveto

Pienen ja suuren arkkitehtitoimiston välillä ei ole yksiselitteistä paremmuusjärjestystä. Pientalo- ja korjausrakentamishankkeissa pieni, erikoistunut toimisto tarjoaa usein nopeamman ja henkilökohtaisemman palvelun. Laajoissa kaupunkisuunnittelu-, kerrostalo- ja julkisissa hankkeissa suuren toimiston resurssit ja rinnakkainen erikoisosaaminen tuovat lisäarvoa, joka näkyy erityisesti aikataulussa.

Paras tapa edetä on pyytää tarjoukset useammalta erikokoiselta toimistolta, verrata palkkiomallia hankkeen laajuuteen ja selvittää, kuka käytännössä tekee suunnittelutyön. Sen jälkeen valinta perustuu faktoihin, ei toimiston koon herättämään mielikuvaan.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista